Hollannissa järjestettiin kaksi viikkoa sitten 26:n joukkueen järvikisa. Seurastamme ampui matkaan Heikki, Rysä, Jugi ja minä. Kutsujana ja kisan järjestäjänä toimi äärettömän mukava Semih Egemen. Semih on ammatiltaan tieliikenneinsinööri ja pyörittää siinä sivussa Fasnaflyfishing putiikkia. Kisapaikkana toimi Visdorado 'de Kool'. Alueella oli lätäkköä jos jonkinlaista, karpin kalastuksesta aina pelkästään virvelillä tapahtuvaan killen ongintaan. Majoituimme aivan kisajärven rannassa ja perille päästyämme polte päästä heittämään oli jäätävä.
Ennakkotietojen mukaan kalaa oli laitettu monttuun 1500 kpl. Harmi, että siitä oli kulunut aikaa 6 kuukautta. Lähtökohtaisesti ajattelin, että jos kalastus vastaa lähellekkään Suomen bänkkikisoja, niin on jotain jakoja pärjätä. Liiterit siis kiinni fast intteriin ja katsomaan mitä tapahtuu. Aloitin harjoituspäivän kalastuksen "suoralta". Itse kisassa tälle lyhyelle pätkälle oli laitettu 12 poolia, eipähän tarvinnut ainakaan arpoa minne suuntaan tykittää. Kaloja muljusi aivan rantapenkassa, mutta liitsit eivät näitä kuitenkaan kiinnostaneet. Vaihdoin spottia paikallisten kutsumalle "hautausmaalle", muutama heitto ja pirteä kala täräytti pohjan tuntumasta.
Loppupäivän kalastin kaikilla mukana olevilla naruilla ja perhoyhdistelmillä saaden ainoastaan kaksi kilperttiä haaviin. Tässä vaiheessa asetin tavoitteeksi, jos nyt ei yli puolta jaksoista blänkkäisi. Rysä onnistui koijaamaan nirsoja pinnasta ruokailevia kaloja, myös kisassa.
Kisaa edeltävänä iltana kuulimme hieman yllättäen paikan isännän kärräävän traktorillaan kisa-istutusta. Tämä luonnollisesti piristi fiilistä, että kisassa lohi puree meillekkin. Aamulla ihmetystä herätti poolien merkkaaminen värikoodeilla, punainen mahtoi tarkoittaa sitä ettei kannata edes heittää. Kilpailijakortteihin taas merkattiin pituuden sijaan kalan saantiaika.
Myöhemmin saatu kala oli arvokkaampi.
Kisa sitten meni minun ja Jugin osalta aivan vihkoon. Paikallisten tekniikoita apinoimalla saimme kahdelta jaksolta kalaa. Kolmelta jaksolta meillä oli hetken aikaa kiinni tärkeät kalat, jotka kuitenkin tippuivat. Haavitsemalla ne olisimme parantaneet sijoitustamme reilusti, lopulta sen ollessa 18/26. Aina ei voi voittaa, mutta siihen pitää pyrkiä. Viereinen pari tiiminimellä "De buzzer" näytti meille mallia. Kisan loppuvaiheilla kuvassa näkyvältä poolilta kaverit vetivät kaksi kalaa heti pillin jälkeen, kolmannen katkoessa siimat.
Mikko ja Heikki saivat paremmin juonesta kiinni ja olivat kisan puolessavälissä neljänsiä. Heidän loppusijoitus oli kuitenkin tästä kolme
numeroa väärään suuntaan. Belgialainen voittajakaksikko sai kisassa 18
kalaa. Oli erittäin opettavaista nähdä, miten täysin erilaista voi
istutetun kirjolohen onginta olla kotimaiseen verrattuna. Ensivuoteen..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti